Join the new world

Tervehdys.

Huomenna on taas 25. päivä, joka tarkoittaa tietysti sitä, että on jälleen aika valita ne henkilöt kongressiin, joiden haluat päättävän asioista. Minä, Moerriz olen jälleen kerran ehdolla, mutta tälläkertaa poikkeuksellisesti Lapista ja Sinisen Puolueen listoilta. Ajattelin kertoa jotain itsestäni ja omia mietteitäni vaaleista.

Kuka helkutin Moerriz?

Parhaan kuvan henkilöstä antaa yleensä hänen tekonsa, joten ajattelin kertoa hieman omasta historiastani. Aloitin eRepublikin pelaamisen 6.12.2008. (tai no, aloitin pelin toisella accountilla jo beta-vaiheessa, tosin silloin muistaakseni Itävaltalaisena kommarina. Ei siitä tälläkertaa sen enempää) Ensimmäiset viikot vaikuttivat jumalattoman tylsiltä. painetaan kahta nappia, käydään ostamassa ruokaa, luetaan lehti jonka sisältö on itselle siansaksaa ja häivytään. Ehdinkin "lopettaa" pelin ainakin kahdesti noin viikoksi, mutta kummallakin kerralla palasin lopulta takaisin. Kiinnostus peliin nousi kun aloin kiinnostumaa politiikasta. Liityin Siniseen puolueeseen, mutta sen suuremmin en puolueen toimintaan osallistunut.

Sinisessä puolueessa ehdin olla vain reilun viikon. Sitten näin hieman oudon oloisen, ilmeisesti Alfred.J.Kwakista kiinnostuneen äärioikeistolaisen, Vihtorin kirjoittaman artikkelin. En muista enään mitä ko. artikkeli käsitteli, mutta jokatapauksessa hänen puolueensa IKP vaikutti kiinnostavalta ja liityin siihen. IKP😒sä aloitin varsinaisesti poliittisen urani. Pääsin ensimmäistä kertaa kongressiin, ja tuolloin vakiintui myös poliittinen teemani jota olen koko eIkäni yrittänyt ajaa eteenpäin: uusien pelaajien peli-ilon parantaminen. Tuolloin myös eSuomen armeija käsitti vain NTJ: yksikön, ja ehkä merkittävimpiä poliittisia saavutuksiani on HTJ:yksikön luonnissa mukana oleminen. Luultavasti jonkinlainen uusien pelaajien sotilasyksikkö olisi syntynyt ilman minuakin, mutta siitä olisi mahdollisesti tullut hyvin erilainen. Ehkä parempi, ehkä huonompi. Kuka tietää.

Kongressissa olin aina kohtuuaktiivinen. Uusia ehdotuksia laitoin muutamia silloin tällöin ja keskusteluihin ja äänestyksiin osallistuin aina kun minulla oli jotain sanottavaa. Minua alettiin pitämään muiden puolueiden keskuudessa äärioikeistolaisen IKP:n maltillisempana ja kompromisseihin kykenevänä jäsenenä, ja muistaakseni useat LEP:läiset toivoivat minusta puheenjohtajaa IKP:lle. Tuohon virkaan en kuitenkaan koskaan pyrkinyt.

Eräällä kongressikaudellani tuli kuitenkin ehdotus, että Suomi liitettäisiin Ruotsiin, ja näin saataisiin yksi vahva ja varteenotettava valtio. Itse vastustin ehdotusta ankarasti, ja lopulta turvauduin puolueemme johtajaan Vihtoriin. Kysyin häneltä, olisiko hänellä jokin idea liitoksen estämiseksi. Sain paluuviestin jossa minulle kerrottiin, että hän olisi valmis kutsumaan vihollisliittuma PEACE:n joukkoja äänestämään eSuomeen liitosta vastustavan IKP. myönteisen presidentin. Aloimme suunnitella operaatiota, mutta lopulta kun se kerrottiin koko muulle puolueelle pääsi salaisuus vuotamaan ja jäimme kiinni. Vihtori lopetti väliaikaisesti pelin, minä jatkoin romuttuneella maanpetturin maineellani IKP.ssä. En kuitenkaan ole koskaan katunut tekoani.

Tapauksen jälkeen IKP😒sä vaihtui valta. Maltillisempi uudistuslinja astui voimaan ja vaikken varsinaisesti pitänyt siitä, niin roikuin mukana parhaani mukaan. Uudistuslinjan aikana ei eElämässäni tapahtunut sen ihmeellisempää enkä edes ollut hirveän kiinnostunut pelistä. Kun Vihtori kuitenkin palasi, aloin taas innostumaan.

Palatessaan Vihtori perusti uuden puolueen: Korppipuolueen. Hän kutsui minut mukaan puolueeseensa niinkuin muutkin entiset IKP.läiset. IKP:n uudistuslinjaa tukevat jäivät kuitenkin puolueeseensa, josta syntyi varsin pian nykyinen KDP. Korppipuolue kasvoi, ja tuolloin aloin nousta puolueen hiearkiassa vauhdilla ylöspäin. Sain useita vastuuvikoja ja poliittinen kokemukseni kasvoi. Korppipuolueessa vietinkin eElämäni parhaimmat päivät.

Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan. Vihtori huomasi lopulta eSuomen tilanteen toivottomuuden ja jätti pelin pysyvästi. Minä lähdin hyvin pian tuon jälkeen myös pelistä, ja pidin kuukausia kestävän tauon. Vasta viime joulukuussa tulin takaisin, ja hyvin pian tuon jälkeen tapahtui KKP: ja SP:n yhdistyminen.

SP.ssä olen saanut erinomaisen alustan maltillisemmalle politiikalle jota harjoitin urani alussa. KKP:läiset on toivotettu sydämmellisesti tervetuulleeksi ja kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Yhteishenki on lähes täydellinen. SP.n riveissä on todella hyvä jatkaa eteenpäin.


Vaaliteemoja

Mikäli pääsen kongressiin, tulevat kauteni teemat olemaan ennenkaikkea uusien pelaajien parempi asema, mahdollisimman tehokas armeija ja puolustus joka pystyy takaamaan eSuomen itsenäisyyden ja pitkällä tähtäimellä kykenee myös valloitussotaan. Olen kohtalaisen kokenut poliitikko, joten osaan luultavasti hoitaa näitä asioita eteenpäin. Myös joitain mahdollisia ehdotuksia ja ideoita tulevaa kautta varten löytyy. Jos pääsen läpi voi tavallinen kansalainen luonnollisesti ottaa minuun ja varmasti kaikkiin muihinkin Sinisen Puolueen jäseniin yhteyttä ja pyytää meitä ajamaan jotain asiaa eteenpäin, ja mikäli ehdotus on järkevä, voin luvata että se tullaan käsittelemään eduskunnassa.

Väärinkin voi äänestää

Ennen oli muotia hokea, että väärin ei voi äänestää mutta kannattaa käyttää järkeään. Se on kuitenkin vale. Äänestät oikein vain silloin, kun äänestät ehdokasta joka ajaa samoja ajatuksia eteenpäin kuin sinä. Jos vaaliteemoistani ei löydy mitään sinua miellyttävää tai jonkun muun vaaliteemat ovat lähempänä omia ajatuksiasi, niin älä missään tapauksessa äänestä minua. Mutta jos löysit sieltä jotain kiinnostavaa niin ehkä minä olen silloin se oikea ehdokas. Jokatapauksessa, vaikket haluaisi äänestää juuri minua, niin suosittelen lukemaan SP:n vaaliartikkelin lävitse. Sieltä löydät useita kokeneita ja asiansa osaavia poliitikkoja ja ehkä sieltä löytyy juuri sinulle sopiva ehdokas.

Jokatapauksessa, hyvää vaalienodottelua kaikille!